Verkkopalvelujen saavutettavuus – mitä, miksi ja miten?

30/01/2020

Mitä on verkkopalvelujen saavutettavuus, miksi se on tärkeä asia ja mitä saavutettavan verkkopalvelun suunnittelussa tulee ottaa huomioon? 

 

Mitä tarkoittaa saavutettavuus?

Saavutettavuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuden edistämistä – eli sitä, että kohde on saavutettavissa oleva jokaiselle ihmiselle. Saavutettavuusdirektiivissä on kyse ihmisoikeuksista. Verkkoympäristössä ja verkkosivuilla se tarkoittaa sitä, että palvelu on kaikkien ihmisten käytettävissä mahdollisimman helposti. Lue lisää saavutettavuudesta ja julkishallinnon verkkosuunnittelun ja toteutuksen ohjeista.

Jotta verkkopalveluiden saavutettavuus toteutuisi, 15. maaliskuuta 2019 astui voimaan laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, joka pohjautuu EU:n direktiiviin verkkosivujen saavutettavuudesta. Lain myötä suositus saavutettavuudesta vaihtui palveluntarjoajan velvollisuudeksi, jonka laiminlyöminen voi johtaa uhkasakkoihin.

Tarkista oman verkkosivustosi saavutettavuus heti: Saavutettavuusauditointi.

 

Mitkä ovat saavutettavuuden ja esteettömyyden erot?

Sanat “saavutettavuus” ja “esteettömyys” esiintyvät usein samoissa yhteyksissä – niitä käytetään siis toistensa synonyymeina. Saavutettavuus on kuitenkin vakiintunut tilanteisiin, joissa puhutaan verkkopalveluista, kun taas sana “esteettömyys” on käytössä silloin, kun tarkoitetaan fyysistä ympäristöä.

Verkkosisällön saavutettavuus tarkoittaa sitä, että jokainen verkon käyttäjä pääsee sisältöön helposti käsiksi. Keskeistä on, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävissä. Tietoa voidaan esittää esimerkiksi tekstinä, kuvina, videoita tai audiotiedostoina, jotta tieto on mahdollisimman ymmärrettävissä olevaa kaikille. Saavutettavuus onkin digitaalisen ajan esteettömyyttä – myös rajoitteita omaavien ihmisten täytyy pystyä käyttämään verkkopalveluita.

Esteettömyys eli fyysinen saavutettavuus on taas ympäristön esteettömyyttä – sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät ja lastenvaunujen kanssa kulkevat pääsevät kulkemaan ilman rajoitteita.

Verkkosivujen saavutettavuus

Saavutettavuus verkkopalveluissa

Saavutettavuutta voidaankin ajatella asiakaslähtöisenä näkökulmana, jossa huomioidaan erilaisten käyttäjien tarpeet, tilanteet, rajoitteet ja haasteet. Esimerkiksi suomenkieliset verkkosivut voivat olla saavuttamattomat suomen kieltä osaamattomalle, jollei sivustolla ole erilaisia kieliversioita.

Verkkopalvelujen saavutettavuudessa on olennaista tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus, sekä verkkopalvelun käytettävyys. Teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkopalvelua on mahdollista käyttää teknisillä välineillä, sekä se, että verkkopalvelu on koodattu moitteettomasti ja standardien mukaisesti. Tärkeää on myös, että visuaalinen saavutettavuutta on pohdittu verkkopalvelua suunniteltaessa – värien käytössä on otettu huomioon värisokeat, selkeys ja kontrasti, ja fonteissa se, että ne ovat helposti luettavia.

Sisällön saavutettavuudesta puhuttaessa tarkoitetaan kognitiivista saavutettavuutta – eli sitä, että sisältö on ymmärrettävissä ja käytettävissä. Sisällön saavutettavuutta on mahdollista kehittää käyttämällä selkeää kieltä, jaksottamalla teksti siistiksi ja välttämällä erikoisia termejä.

Onkin tärkeää, että verkkopalvelun saavutettavuus otetaan huomioon kokonaisuudessaan – verkkopalvelun kaikkiin osiin täytyy kiinnittää huomiota, jotta se olisi kokonaisuudessaan toimivaa ja helppoa mahdollisimman monille käyttäjille.

 

Miksi verkkopalvelujen saavutettavuudesta huolehtiminen on tärkeää?

Verkkopalvelujen saavutettavuudesta huolehtiminen on tärkeää, koska se edistää yhdenvertaisuutta – jokaisen täytyy voida käyttää verkkopalvelua riippumatta omasta tilanteesta tai toiminnan rajoitteista. Jopa yli miljoona suomalaista omaa erityisiä haasteita tai rajoitteita, jotka on otettava huomioon verkkopalvelujen suunnittelua ja toteutusta tehdessä. Erityisesti julkisten verkkopalvelujen saavutettavuus on tärkeää, sillä monia palveluja digitalisoidaan ja yhä useammin ihmisten odotetaan hoitavan asioinnin verkossa.

 

Verkkopalvelujen saavutettavuus on tärkeää mm. seuraaville ihmisille:

  • keskittymisvaikeuksista kärsivät ihmiset
  • aistivammaiset ihmiset
  • kehitysvammaiset ihmiset
  • vanhukset
  • ihmiset, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia
  • huonon näön omaavat ihmiset
  • tilapäiset haasteet – stressi, meluisa ympäristö, kirkas auringonpaiste, kipsissä oleva käsi yms. vastaavat tilanteet.

Mikään verkkopalvelun käyttäjäryhmä ei ole samanlainen, vaan jokaisella on oma yksilöllinen tilanteensa. Saavutettavuus riippuu siis aina ihmisestä ja hänen tilanteestaan – se, mikä on yhdelle saavutettavaa, ei ole sitä toiselle.

Esimerkiksi lukihäiriöstä kärsivä ihminen tarvitsee saavutettavuuden suhteen selkeää yleiskieltä ja näkövammainen taas virheetöntä teknistä toteutusta. Joskus voi olla, että verkkopalvelujen käyttäjien tarpeet ovat ristiriidassa keskenään. Tällöin on järkevää miettiä, mikä olisi kannattavinta kokonaisuutta ajatellen.

Saavutettavat verkkopalvelut ovat kuitenkin hyödyllisiä kaikkien kannalta. Kun saavutettavuudesta huolehditaan, verkkopalvelu on selkeä ja helppokäyttöinen, eikä ulkoasustakaan tarvitse tinkiä – houkutteleva ja selkeä ulkoasu on tärkeä osa saavutettavuutta.

 

Verkkopalvelun saavutettavuuden muut hyödyt

  • verkkopalvelun itsenäinen käyttö on helpompaa
  • asiakaskokemuksesta tulee parempi
  • tukea verkkopalvelun käyttöön tarvitaan vähemmän
  • yhteydenotot asiakaspalveluun vähentyvät
  • virheiden määrä vähenee
  • verkkopalvelun saavutettavuus lisää myös näkyvyyttä hakukoneissa –> kuvaavat ja loogiset otsikot, kuvien vaihtoehtoiset tekstit ja selkeä sisältö.

 

Saavutettavuusohjeiden neljä periaatetta

Verkkosisällön saavutettavuusohjeissa huomioidaan neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus (lujatekoisuus). Näiden periaatteiden toteutuminen tekee verkkosivuista saavutettavuusvaatimusten mukaiset.

Mikäli verkkopalvelun ylläpitäjä on epävarma omien verkkosivujensa saavutettavuudesta, sitä on mahdollista arvioida erilaisilla työkaluilla ja pyytää apua esimerkiksi meiltä sivuston auditointiin.

Verkkosivuprojektien hankinnassa kannattaa jo tarjouspyyntöä tehdessä muistaa saavutettavuusvaatimukset. Huomioi tällöin mm. seuraavat asiat:

  • verkkopalvelun suunnittelussa on huomioitava saavutettavuus kaikilla päätelaitteilla
  • verkkopalvelun on toimittava virheettömästi jokaisella virallisesti tuetulla internet-selaimella
  • tekninen toteutus seuraa WCAG 2.1 AA -ohjeistusta
  • verkkopalvelussa on mukana saavutettavuusseloste (esimerkkinä Tays:in saavuttavuusseloste)
  • verkkopalvelulle tehdään käytettävyys- ja saavutettavuustestaus ulkopuolisen toimijan toimesta (esim. Pixelsin saavutettavuusauditointi)

Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset voivat tuntua monimutkaisilta aluksi, mutta loppujen lopuksi se on kaikkien etu.

Saavutettavuusdirektiivi

Saavutettavuusseloste

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (9 §) määrää, että verkkopalvelun tarjoajan täytyy ylläpitää sivuillaan saavutettavuusselostetta, jossa kerrotaan, miten hyvin verkkosivusto tai -palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset.

Saavutettavuusselosteesta tulee käydä minimissään ilmi se, miltä osin verkkosivusto tai -palvelu ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, sekä se, miten käyttäjä voi saada tiedot tai palvelut, jotka eivät ole saavutettavissa. Selosteessa tulee olla yhteystieto, johon käyttäjä voi lähettää palautetta saavutettavuuteen liittyen. Lisäksi selosteesta tulee käydä ilmi valvontaviranomaisen yhteystiedot, johon käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.

Kun saavutettavuusselostetta lähtee laatimaan, on tunnettava verkkosisällön saavutettavusohjeet (Web Content Accessibility Guidelines), jotta osaa verrata omaa sivustoaan tai palveluaan WCAG 2.1 -kriteereihin. On myös mahdollista ostaa saavutettavuusauditointi esimerkiksi meiltä.

 

Näin luot saavutettavuusselosteen

Kun verkkosivuston tai -palvelun puutteet saavutettavuudessa on määritelty WCAG-kriteerit silmällä pitäen, saavutettavuusselostetta voi lähteä laatimaan.

Selosteen ylläpidon kriteerit on laissa määritetty (saavutettavuusdirektiivin 7 artiklan kohta 2). Suomen saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto ESAVI. Lain mukaan heidän täytyy pitää myös ylläpidettävää selosteen mallia sivulla www.saavutettavuusvaatimukset.fi. Kyseisellä verkkosivustolla on myös työkalu, jonka avulla saa laadittua selosteen oikein, ja jonne syötetään oman verkkosivuston tai -palvelun tiedot. Saavutettavuusselosteen täytyy olla saavutettavassa muodossa, vaikka itse sivusto tai palvelu ei täyttäisi saavutettavuusvaatimuksia.

 

Saavutettavuusselostetyökalun käyttö

ESAVIn saavutettavuusseloste työkalun käyttö koostuu kuudesta vaiheesta. Tässä työkalun käyttö pähkinänkuoressa:

  1. Ensimmäiseen kohtaan täytetään organisaation nimi, verkkosivujen www-osoite, sekä saavutettavuuden arvioinut toimija, sekä se, milloin arvio on tehty.
  2. Toisessa kohdassa arvioidaan itse, kuinka hyvin verkkosivusto tai -palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset. Arviointi tehdään kolmella eri vaihtoehdolla: A = täyttää kaikki vaatimukset, B = täyttää kriittiset vaatimukset ja C = ei täytä kriittisiä vaatimuksia.
  3. Kolmannessa kohdassa määritellään ja nimetään, millaista ei-saavutettavaa sisältöä verkkosivustolla tai -palvelussa on.
  4. Neljäntenä täytyy kertoa, miten käyttäjä voi antaa palautetta saavutettavuuteen liittyen. Hyväksyttyjä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi verkkolomake, sähköpostiosoite, puhelinnumero tai käyntiosoite.
  5. Viidennessä vaiheessa voi valita, haluaako selosteessa olevan vain pakollinen sisältö vai lisääkö siihen vapaaehtoista, käyttäjälle mahdollisesti olennaista lisätietoa.
  6. Viimeisessä kohdassa selosteen voi esikatsella ja ladata html-muotoisena omille verkkosivuille laitettavaksi. Valmista selostetta voi muokata myös jälkikäteen, koska se on html-koodia.

 

Verkkopalvelujen saavutettavuuskriteerit

Selosteen vienti verkkosivustoon tai -palveluun

Lain mukaan saavutettavuusselosteen täytyy olla saavutettavassa muodossa. Hyvä tapa onkin luoda selosteelle oma sivu sivuston sisällä ja pitää se html-muotoisena. Mikäli sivustolla on jo olemassa oma tietosuojasivunsa, saavutettavuusselosteen voi viedä samaan paikkaan vaikkapa sivuston alatunnisteeseen.

Jos organisaation arkistointiperiaatteet vaativat, voi selosteesta laatia myös erillisen pdf-tiedoston. On kuitenkin parempi, että sivuston käyttäjä voi lukea selosteen myös suoraan verkkosivustolta niin, ettei hänen tarvitse ladata sitä erikseen pdf-versiona.

 

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet vaikeaselkoisia

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, englanniksi Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) on kansainvälinen ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG-ohjeistuksesta ja sen kehittämisestä vastaa World Wide Web -konsortio eli W3C.

Saavutettavuusohjeista on julkaistu ensimmäinen versio vuonna 1999. Ohjeistus päivitettiin WCAG 2.0 -versioon v. 2008. Uusin versio on WCAG 2.1, jonka suomenkielinen käännös löytyy täältä. Englanninkielisen WCAG 2-1-ohjeistuksen voit lukea tästä.

WCAG-kriteerit on jaettu A-, AA- ja AAA-tasoon. AAA-tason kriteerit täyttävä verkkopalvelu tarkoittaa, että verkkopalvelu varmistaa saavutettavuuden kaikenlaisille ihmisille. Tiukimmat vaatimuksista koskevat AAA-tasoa – tällöin esimerkiksi tekstin ja taustan välisen tummuuskontrastin pitää olla suurempi kuin AA-tasolla.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa, että julkisten toimijoiden täytyy toteuttaa verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.1 -standardin kriteerit A- ja AA-tasoilla.

WCAG-ohjeistuksen noudattaminen lisää verkkopalvelun saavutettavuutta etenkin teknisestä näkökulmasta. Kun ohjeita noudattaa, voi varmistua siitä, että esimerkiksi näkövammaisten ihmisten avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein, jolloin käyttäjä voi hyödyntää verkkopalvelua.

WCAG-ohjeistus ei siis ota paljoakaan kantaa verkkosisällön ymmärrettävyyteen eikä verkkopalvelun käytettävyyteen, vaikka ne ovatkin tärkeä osa saavutettavuutta.

 

Saavutettavuusohjeita verkkopalvelun tekijöille

Ohjeita saavutettavan verkkopalvelun suunnitteluun

  • suunnittele sivupohjista mahdollisimman selkeät
  • huolehdi siitä, että verkkopalvelujen sivujen eri osat erottuvat toisistaan. Varmista, että pääsisältö on hyvin löydettävissä
  • luo sivuston rakenne ja toiminnot yhdenmukaisiksi
  • suunnittele sivuston toiminnot niin, että ne löytyvät helposti riippumatta siitä, millä alasivulla käyttäjä on
  • varmista, että otsikkorakenteet ovat selkeitä, johdonmukaisia ja ymmärrettäviä
  • huolehdi riittävästä tummuuskontrastista myös tekstisisältöjen ja toiminnallisten elementtien osalta taustaan nähden
  • älä käytä pelkkiä kuvia välittämään tekstuaalista tietoa
  • kirjoita tekstit HTML-lähdekoodiin ja muotoile tarpeen mukaan CSS-tyylitiedostojen avulla
  • jaksota tekstit selkeästi – vältä liian pitkiä ja liian lyhyitä rivejä. Sopiva rivin pituus on yleensä 50-120 merkkiä
  • käytä selkeää fonttia ja tarpeeksi isoa tekstikokoa – päätteettömät sans-serif-tyyliset fontit ovat selkeitä lukea
  • erottele linkit selkeästi muusta tekstistä – käytä esim. eri väriä ja alleviivausta linkeissä.
  • varmista, että interaktiiviset elementit ja toiminnot erotetaan selkeästi painikkeiksi.
  • vältä välkkyviä ja nopeasti liikkuvia elementtejä, sillä ne voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sairauskohtauksia esimerkiksi epileptikoille
  • lisää kaikille alasivuille linkki sivuston etusivuille ja varmista, että käyttäjä tietää oman sijaintinsa sivustolla ja sen, missä kohtaa hän on

Ohjeita verkkopalvelun kognitiiviseen ja sisällölliseen saavutettavuuteen

  • käytä sisällöissä hyvää yleiskieltä. Vältä sanontoja, kielikuvia ja monimutkaisia sanoja
  • rivitä tekstit siististi vasemmalta, vältä Capslockin käyttöä, sanojen turhaa alleviivaamista, lihavointia ja kursivointia
  • pidä sivuston sisältö yksinkertaisena ja riittävän lyhyenä – käytä väliotsikoita, listoja, kuvia ja videoita
  • korosta olennaista sisältöä visuaalisin keinoin
  • luo klikattavista toiminnoista informatiivisia ja selkeitä – kirjoita klikattavaan elementtiin suoraan käyttötarkoitus ja kerro, minne linkki vie
  • anna verkkopalvelun käyttäjälle mahdollisuus poistaa vilkkuvat ja muut häiritsevät sisällöt
  • tarjoa käyttäjälle ohjeita ja neuvoja sivuston käyttöön.

Lähteet: Papunet.net , Saavutettavuusvaatimukset.fi ja Saavutettavasti.fi

 

Pyydä meidät arvioimaan verkkopalvelusi saavutettavuutta

Tutustu auditointipalveluumme, laita meille viesti ja palaamme asiaan vuorokauden kuluttua (arkisin). Auditoinnin voimme suorittaa alle viikossa, joten näet tulokset nopeasti ja saat konkreettiset toimintaohjeet sekä saavutettavuusselosteen.

Katso: Saavutettavuusauditointi

 

Voit myös jättää vapaamman yhteydenottopyynnön: