Saavutettavuusdirektiivin perusteet – kohti tasa-arvoisempaa digimaailmaa

Saavutettavuusdirektiivin perusteet – kohti tasa-arvoisempaa digimaailmaa

Saavutettavuusdirektiivi. Taas yksi uusi kirosanalta kuulostava, kaksikymmentäneljä kirjainta sisältävä asia, joka lisätään “selvitä tämä”- tai “to do”-listan jatkoksi. Juuri, kun GDPR-asetuksen vaatimukset on hoidettu kunnialla kuntoon, tarjolla on jo seuraava verkkosivuihin liittyvä muutos.

Oikeastaan kyse on aivan mahtavasta jutusta. Suomi on nimittäin valtiona sitoutunut YK:n yleissopimuksessa ja EU:n ihmisoikeussopimuksessa toteuttamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille sekä toteuttamaan toimia, joilla kaikki kansalaiset voisivat elää itsenäisesti ja osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti kaikilla elämän alueilla. Yksi elämän alue on teknologia.

Saavutettavuusdirektiivissä on siis kyse ihmisoikeuksista.

 

Mikä ihmeen saavutettavuus?

Elokuvateatterin katsomoon on varattu paikkoja pyörätuolilla liikkuville, raitiovaunuun ja junaan voi nousta ilman portaiden askeltamista ja ravintolaan voi rullata luiskaa pitkin. Esteettömyys on urbaanissa ympäristössä vuonna 2018 normi. Saavutettavuuteen pureutuva lakimuutos pyrkii poistamaan kynnykset digimaailmasta ja luomaan helpommin lähestyttäviä verkkopalveluita. Saavutettavuus on digiajan esteettömyyttä samalla tavoin kuin esimerkiksi arkkitehtien tulee ottaa rakennusten suunnittelussa huomioon ratkaisut toimintarajoitteisille.

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen on kannustettu ja ohjeistettu pidemmän aikaa. Vuonna 2005 ilmestynyt JHS-suositus 129 opastaa verkkopalvelun saavutettavuuden rakentamiseen. Samaa viestiä toteuttaa myös WCAG 2.0- saavutettavuusohjeistus. Lämpimät kehotukset eivät kuitenkaan ole toteuttaneet yhdenvertaisuutta verkkopalveluissa ja tätä halutaan nyt muuttaa uudella lailla, joka on käsittelyssä eduskunnassa. Lakiasetuksen jälkeen saavutettavuus muuttuu palveluntarjoajan valveutuneisuudesta velvollisuudeksi, jonka huomiotta jättäminen voi johtaa uhkasakkoihin.

Saavutettavuus tarkoittaa, että verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia voi käyttää ja ymmärtää kuka tahansa ja palvelut on rakennettu sellaisilla teknologioilla ja menetelmillä, että niitä voidaan käyttää erilaisilla päätelaitteilla ja apuvälineiden kanssa.

 

Toiminnan aika on nyt

Eduskunnassa käsittelyssä oleva lakialoite verkkopalveluiden saavutettavuudesta on ristitty Laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Laki pohjautuu EU:n direktiiviin verkkosivujen saavutettavuudesta. Tämä direktiivi on jo taaperoikäinen ja viettää joulukuussa 2018 kaksivuotissyntymäpäiväänsä.

Todennäköisesti vuoden 2019 alussa säädettävä laki koskee pääasiassa julkisen hallinnon verkkosivustoja, asiointipalveluja ja mobiilisovelluksia sekä muita julkisrahoitteisia verkkopalveluita. (Täyttä selvyyttä ei vielä ole mitä kaikkia palveluita laki koskee ja mitä lukeutuu poikkeustapauksiksi, joihin lakia ei sovelleta.)

Yritysten on hyvä olla asian suhteen tuntosarvet koholla myös, sillä muutos koskettaa myös joitakin yksityistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, kuten katsastusasemia ja tapaturmavakuutusyhtiöitä, jotka hoitavat lain nojalla annettuja julkisia hallintotehtäviä.

Tuleviin velvollisuuksiin kannattaa reagoida heti. Vaatimusten aikataulut ovat monimuotoiset: 23.9.2018 tai sen jälkeen julkaistujen, eli siis nyt rakennettavien tai uunituoreiden verkkopalveluiden ja -sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia viimeistään 23.9.2019. Ennen 23.9.2018 julkaistut sivustot ja palvelut saavat vuoden lisäaikaa vaatimuksiin mukautumisessa ja niiden pitää olla valmiita syyskuussa 2020. Mobiilisovellusten muutoksille aikaa on eniten, kesäkuuhun 2021 saakka.

 

Neljän periaatteen saavutettavuus

Saavutettavuus rakentuu neljästä periaatteesta: havaittavuudesta, hallittavuudesta, ymmärrettävyydestä ja toimintavarmuudesta. Neljän periaatteen toteutuminen muodostaa verkkosivusta saavutettavuusvaatimusten mukaisen. Omien verkkosivujen ja -palveluiden saavutettavuutta voi arvioida erilaisilla arviointityökaluilla ja tietenkin pyytää meiltä apua sivuston auditointiin. Julkisen hallinnon toimintaan liittyvien uusien verkkosivuprojektien hankinnassa saavutettavuusvaatimukset kannattaa muistaa jo tarjouspyyntöä kirjoittaessa.

Saavutettavuusdirektiivi ja sen vaatimukset työllistävät aluksi, mutta lopulta vaikutus alkaa näkyä samalla tavalla kuin esteettömyyden vallatessa urbaania ympäristöä: matalat raitiovaunut ovat jo osa kaupunkikuvaa ja luiskat ja tarpeeksi leveät ovet ovat rakentamisen normi. Suurimmalle osalle muutokset eivät näyttäydy päivittäisessä elämässä mitenkään, mutta toisille luiska on suuri mahdollisuus ja mullistus elää samanlaista elämää kuin muutkin.

saavutettavuus-verkkopalveluissa-kontrasti-pixels-helsinki

Läpäiseekö verkkopalvelusi fonttien käyttö saavutettavuusdirektiivin vaatiman AA-tason?

 

Saavutettavuus koskee myös sisältöjä

Edellä mainituista periaatteista etenkin ymmärrettävyys on vaikeasti tulkittavissa ja arvioitavissa, mutta lähtökohtaisesti se liittyy periaatteista eniten nimenomaan palveluiden sisältöön kun muut kriteerit nojaavat pitkälti teknisiin raameihin ja toteutustapoihin.

Tee verkkosisällöistä ymmärrettävää mm. käyttämällä selkeää kieltä, jakamalla tekstiä helposti silmäiltäviin osiin, käytä kuvaavia väliotsikoita runsaasti (kuten tässä blogikirjoituksessa on pyritty tekemään), kuvita tekstiä tai tarjoa sisältöä videomuodossa sekä tee kuvaavia linkkitekstejä.

Kumpi näistä linkeistä olisi mielestäsi helpommin ymmärrettävä: Lue saavutettavuudesta vai lue lisää? Saavutettavuuden näkökulmasta vastaus on helppo; ensimmäinen vaihtoehto sisältää tiedon mitä linkin takaa löytyy, kun jälkimmäinen jättää tiedon avoimeksi.

 

Saavutettavuus pähkinänkuoressa:

  • Verkkosivujen saavutettavuutta aletaan ohjata lakiasetuksella, jota kutsutaan Laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Laki perustuu EU:n asettamaan saavutettavuusdirektiiviin.
  • Asetuksen tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että kaikki käyttäjät voivat käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista.
  • Muutos koskettaa pääasiassa julkisen hallinnon toimijoita, mutta myös julkisrahoitteisia ja julkisia hallintotehtäviä suorittavia yrityksiä.
  • Uusien ja hiljattain julkaistujen verkkopalvelujen tulee olla vaatimusten mukaisia viimeistään 23.9.2019.
  • Saavutettamattomuudesta voidaan rankaista uhkasakolla.
  • Saavutettavuusvaatimuksista löydät lisätietoa Valtiovarainministeriön sivuilta
  • Perustietoa saavutettavuudesta tarjoaa Saavutettavasti.fi

 

Saavutettavuus-checklist tarjouspyyntöjä varten

Nappaa tästä checklist, jonka voit muokata kontekstiin sopivaksi ja liittää osaksi seuraavaa tarjouspyyntöäsi. Ymmärrä, että saavutettavuutta ei saavuteta joko 100% tai ei ollenkaan. Tavoitteena on tehdä verkkopalvelusta mahdollisimman saavutettava kohtuuden rajoissa.

  • Verkkopalvelun suunnittelussa otetaan huomioon saavutettavuus kaikilla päätelaitteilla
  • Verkkopalvelu toimii virheettömästi kaikilla virallisesti tuetuilla internet-selaimilla
  • Tekninen toteutus noudattaa vähintään WCAG 2.0 AA -ohjeistusta*
  • Verkkopalvelulle tehdään käytettävyys- ja saavutettavuustestaus oikeita testikäyttäjiä hyödyntäen**
  • Verkkopalvelu sisältää saavutettavuusselosteen (epävirallinen lausuma, joka kertoo sivuston saavutettavuusperiaatteista. Kts. esimerkkinä varsin rehellinen Tays:in saavuttavuusseloste)

*Huomioi ettei suurella todennäköisyydellä kukaan tule käymään läpi koko verkkosivua ja tarkistamaan toteutuiko jokainen kriteeri vai ei, osittain koska osaa on lähes mahdoton arvioida ilman selkeämpää ohjeistusta.
**Onko tämä mahdollista toteuttaa kohtuuden rajoissa? Suosittelemme ainakin harkitsemaan!

 


 

Jäikö käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Saavutettavuuden arviointi on monimutkaista ja vaatii myös melko paljon teknistä ymmärrystä ja osaamista, joten saattaa olla järkevää ottaa avuksi alan ammattilainen nykyisten palvelujen auditointiin ja/tai uusien suunnitteluun. Ota meihin yhteyttä mikäli tarvitset osaavan kumppanin, joka puhuu asiat auki maallikoiden termein, ilman turhaa jargonia!

 

Teksti päivitetty viimeksi: 13.12.2018